Ruusuja metsikössä

Lenkkipolun varrelta

Hölköttelen usein iltaisin lähimaastossa. Vauhti ei ole kova. Katselen ja kuuntelen luontoa ympärilläni ja usein pysähdyn nappaamaan kuviakin.

Tässä kuvia tämän kesän lenkeiltä:

Harakankellot - kesäromantiikkaa.

Kotiovelta viiden minuutin matka ja olen maalaismaiseman ympäröimä. Ensin tulevat pellot.

Peltoaukea, Järvenpää.

 

Asun kulttuurimaiseman ympäröimänä. Tässä suojeltuja Lepolan peltoja, vieressä jo uudisrakennusta. Maisema elää.











Lupiinit puhuttavat monellakin tapaa. Monet ihailevat niiden vahvaa kauneutta. Toiset manailevat niiden valloituskulkua. Totta on, että ne vievät tilaa hennommilta perinteisiltä kukiltamme, kuten juuri kissan- ja harakankelloilta.



Villejä lupiineja.

Seuraavaksi saavun metsänreunalle. Seuraava näky pysähdytti kulkuni ja jäin kuvaamaan tätä: ruusu metsässä. Koivun juurella kukoistaa ruusupensas, juhannusruusu? Tässä kohtaa on tietääkseni ollut talo joskus vuosikymmeniä sitten. Rakennuksen perustatkin ovat jo hävinneet, mutta metsiköstä löytyy paikoin muistoja asukkaista. Tämä ruusu lienee vuosikymmeniä sitten istutettu silloisen kodin iloksi.



Ruusuja metsikössä.

 

Eteenpäin kulkiessani näen lisää karkuteille lähteneitä perennoja.

 

Köynnös ojanvieressä.



Harakankellot ovat lempikukkiani lapsuudesta.

 

Kun lähestyn kotiani, huomaan vielä nuo ihanat harakankellot. Ne kuuluvat ehdottomasti suomalaiseen kesämaisemaan. Satujen kukat lapsuudesta. Hyvä lenkki.

 



Kesän kukkijoita

Tässä kuvia tältä kesältä.

Yksinäinen tulppaani ilmestyi ihan yllättäen keväällä ruusupenkin juurelle. Muistinkin, että olin joskus vuosia aikaisemmin istuttanut paikalle sipuleita. Tulppaanit olivat viihtyneet huonosti tässä joten siirsin ne niille parempaan paikkaan. Näköjään yksi oli jäänyt miettimään tilannetta ja päätti tulla esiin nyt monen vuoden jälkeen. Nätti kukka.


Taustalla kaukasian maksaruoho vihreänä mattona.

Ruusu valloittaa.

Ruusu on kukkinut runsaasti tänä kesänä. Se on voimissaan ja säilynyt ötököiden hyökkäyksiltä.
Sateinen alkukesä oli tälle kaunottarelle selvästi hyvä juttu.




Maksaruoho voimissaan.

Ruusun juurella asuu maksaruoho. Sen keltaiset kukat tuovat hyvän kontrastin voimakkaan punaisena hohtaville ruusunkukille.

Tämä reipas kasvaja ei enää mahdu sille varattuun tilaan. Se yrittää levitä sinnikkäästi laajemmalle alueelle ja puskee uutta kasvustoa kivetyksestä huolimatta. Nyt pitää karsia - ehkäpä siirrän sitä muualle.

















Kelloköynnös.

Kelloköynnös on viime vuotisen karsimisen jälkeen kovin hennon näköinen.
Kivasti se silti teki kukkia.


Muita pihan sinisiä kukkijoita: sinitädyke.


Sinitädyke.

Vanhan ajan perennoista uskollisena joka kesä kukkii särkynyt sydän. Tänä kesänä tuli kuitenkin vain muutama sydän. Onkohan nyt lepovuosi vai onko kesäsää vaikuttanut kukkimishaluihin tällä romantikolla?

Särkynyt sydän.

Pionit kukkivat vuosi vuodelta runsaammin. Vierekkäin kasvavat kaksi eri lajia, muistaakseni toinen oli Japanin pioni ja toinen joku suurempi versio? (en muista). Kukat ovat erilaiset ja tuo toinen on siis selvästi hieman isompi. Hyvin nämä sisarukset ovat tähän asti sopineet vierekkäin.

Pionin pallomainen nuppu.

Kukintoa odotellaan.



Japanin pioni.



 

 

Kahta erilaista kukintoa vierekkäin.

Hyvää kesän jatkoa!