Tuoreeks, terveeks... tomaateilla?

Tänään kävi virpojia. Koristellut pajunkissaoksat ilahduttavat sisätiloissa, kiitos niistä pienille askartelijoille.

Pajunoksat nauttivat kevätauringosta yhdessä lohikäärmepuun, palmuvehkan ja peikonlehden kanssa.

 

 

Eikös nyt ole oikea aika aloittaa taimikasvatus sisällä?

Luulenpa, että jätän idätyksen tänäkin keväänä muille ja menen hyvissä ajoin taimiostoksille. Olen suunnitellut ensi kesäksi panostusta hyötykasveihin, esimerkiksi yrtteihin. Tomaattiviljelystä minulla on erityisen hyviä kokemukisa. Aionkin hankkia hyviä tomaatintaimia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Varmaankin pidän niitä sisällä lämpimässä ennen kuin siirrän ne hallavaaran jälkeen kokonaan ulos.

Viime vuonna parvekelaatikoissa kasvattamani tomaatit antoivat runsaan ja maukkaan sadon. Harmi, että pitkittyneen kesän innostamana viimeisenä ilmestyneet tomaatit eivät enää ehtineet kypsyä poimittaviksi.

Olen suosinut pieniä pensasmaisia tomaattilajikkeita, lienevätkö kirsikkatomaatteja? Olen jo varannut tomaateilleni pihan suojaisimman ja kuumimman paikan. Tässä nämä ovat aikaisemminkin menestyneet.

 

 

 

Tomaattisatoa 2013 kesällä.

Tomaatilla on terveyttä edistävä vaikutus. (Millä hyötykasvilla ei olisi?) Tomaattia on pidetty joskus aikaisemmin ilmeisesti jopa haitallisena, mutta viimeisen tiedon mukaan sen positiiviset terveysvaikutukset ovat selkeitä. Tomaatin sisältämät ainesosat vähentävät riskiä sairastua sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen.

Aion kasvattaa tomaatteja tulevana kesänä niiden kauneuden ja hyvän maun vuoksi. Koska ne tuovat iloa, myös silmäniloa - niillä on varmasti terveyteen positiivinen vaikutus.

Siis: Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks. Tomaatteja odotellessa.
(Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille.)

Ruusun sulle antaisin,

vaan mistä sen nyt saan?
Kun halla vei jo kukkaset ja lumi peitti maan.

Lumi on melkein kokonaan sulanut. Päivät ovat plussan puolella mutta yöllä voi olla vielä pakkasta.

Köynnösruusu flammentanz

Tänään huomasin, että yöpakkasista huolimatta köynnösruusuni on jo herännyt eloon. Se kasvaa aurinkoisella seinustalla. Tähän aikaan vuodesta tämä rouva ei hurmaa vielä kauneudellaan.

Elossa ollaan. Uudet lehdet ovat jo heränneet kevätauringossa. Kuva 15.3.2015.

Kesällä tässä on edustava ruusuköynnös. Kuva 15.3.2015.

Talveksi olen peitellyt köynnösruusun havuilla. Alussa minulla oli kaksi taimea, mutta toinen menehtyi heti ensimmäisenä talvena. Tämä oman kasvupaikkansa vallannut rouvaseni näyttää selvinneen hyvin taas menneestä talvikaudesta. Kukkiikohan se yhtä kauniisti tulevana kesänä kuin aikaisempina vuosina?



Punaiset kukat kukkivat heinäkuussa, tuoksu on hento. Vuosi vuodelta köynnösruusuni kukkii runsaammin. Ruusujen kasvatus vaatiikin pitkämielisyyttä. Minunkin ruusuni innostui kukkimaan kunnolla vasta kolmantena tai neljäntenä kesänä.

Kesää odotellessa tässä muistojen arkistosta kuvia köynnösruusustani:

Kesä 2010.

Kesällä 2012.

Köynnösruusun juurella kasvaa kaukasian maksaruoho. Tämä keltakukkainen maanpeitekasvi sopii mainiosti ruusun kaveriksi. Se varmistaa kosteuden juuristolle, estää rikkaruohojen kasvun ja sen keltainen kukinto korostaa vahvan punaista ruusunkukan väriä.

Köynnös oli täynnä nuppuja kesällä 2014.

Lähistöllä kasvaa paljon kurtturuusu-pensaita. Lapsena ruusunmarjoista tehtiin kutituspulveria. Tuoksuvista kukista olen tehnyt myös hajuvettä, eli liottanut kukan terälehtiä vedessä. Tämä monivuotinen pensas taitaa olla hyvin kestävä, ainakin siitä on iloa yllättävän pitkälle syksyyn.

Ruusunmarjat loppukesällä 2014.

Vajamme alla asuva Simo-siili käyttää ruusupenkkiäni omana alueenaan. Se oikaisee ruusupenkin läpi eikä välitä vaikka Kalle-kissa katselee paheksuvasti.

Simo-siili oikaisee ruusupenkin läpi kesällä 2013.

Kalle-kissa joutuu vahtimaan Simo-siilin touhuja - ja nyt vielä ollaan kissan vesikupilla!

Lumikellojen aika - sisätiloissa basilika, haaveissa unikkojen kukinta

Kevään aikaisin kukkija!
Vielä on lunta ja räntää sataa mutta ensimmäinen rohkelikko on jo herännyt.

Lumikello on narsissikasvi. Tämä kaveri on varhaisin kukintansa aloittava kasvi. Nyt herättiin 6.3.15.

Lumen alta vapautuu myös ainavihanta maanpeitevarpu pikkutalvio, mutta sen sinisiä kukkia ei vielä näy. Kuva 6.3.2015.

 

Tässä sama alue viime keväänä, kuvattu huhtikuussa 2014. Ankeeta on tähän aikaan vuodesta.

Joudumme odottelemaan viimeisten lumien sulamista ehkäpä vielä viikon ajan. Koska ulkona ei nyt pääse rapsuttelemaan, innostuin tuunaamaan sisätiloihin lisää vihreyttä. Päätin askarrella basilikalle hauskan kasvutelineen, olen tämän ohjeen jostain nähnyt.

Basilika, muovinen pullo ja narua.

Hyötykasvi roikkumaan ikkunalle. Sopii hyvin kultaköynnöksen kaveriksi.

Pakko oli kuvata myös Kalle-kissa, joka osallistuu aina kaikkeen puuhasteluun.

 Kyllä - meillä on kissa pöydällä.

Ja vielä lopuksi muutama kuva aikaisempien vuosien kukkaloistosta. Tuleva kukintakausi lähenee nyt vauhdilla.

Idänunikko

Idänunikko on  monivuotinen ruohovartinen kukkakasvi. Ostin ensimmäiset unikontaimeni neljä kesää sitten ja istutin ne pihan aurinkoisimpaan penkkiin. Vuosi vuodelta tämä kaunotar on lisääntynyt, joka vuosi kukkavarsia ja kukintoja on enemmän. Mistään varsinaisesta unikkopellosta ei kyllä voi puhua. 

Unikko ja kaverit kesällä 2010.

Unikkoni kukkii kesä-heinäkuun korvilla. Tämä perenna kasvaa noin metrin korkeaksi. Harmi vain, että upeat kukat lakastuvat melko nopeasti. Jonakin vuonna juuri kukinta-aikaan sattunut kaatosade on tiputtanut terälehdet. Kukinnon jälkeen jäljelle jää hauskat siemenkodat. Näitä pallukoita voi kuivata ja ne sopivat oikein mainiosti koristeiksi vaikkapa kuivakukka-asetelmiin. Olen nähnyt niitä myös joulukransseissa ja -koristeissa.

Idän sisarukset vuonna 2011.

Unikkopelto 2012.