torstai 25. toukokuuta 2017

Yksi yö ja kirsikkapuu kukkii

Aamulla kukkien nuput olivat avautuneet.




Kirsikkapuu kukkii taas

Yksi yö ja muutos on suuri. Aamulla kirsikkapuu kukkii. Joka vuotinen kaunis esitys, aina se tulee yhtä nopeasti. Kukan nuput lupailevat kaunista kukintoa ja alan odottaa valkoista huntupeitettä. Tänä keväänä ollaan myöhässä aikataulusta. Illalla kaikki oli vielä odottavalla kannalla. Aamulla: kirsikkapuu kukkii taas. Herkkä hetki.

Haaveita, toiveita, kaunista katsella. 

Hanami on japania ja tarkoittaa kukkien katselemista.

Vanha blogikirjoitukseni 15.5.2015: Katsele ja rauhoitu - kirsikankukkien aika on nyt. 
Katselen taas näitä oman pihan kukkia ja osaan myös rauhoittua ja nauttia luonnosta, kauneudesta ja rauhasta. Ei siis mitään uutta. Ehkä olenkin löytänyt ajatuksen jostain syvemmältä. Sama kukkien katselun aika on koittanut taas. Tänä vuonna pari viikkoa myöhemmin, mutta tullut kuitenkin. Toivottavasti tämä kukinto kestää mahdollisimman pitkään. Ainakin viikon.

Taivas taustalla - niin suomalainen.

Sininen ja valkoinen.

Miten tämä päivä onkin niin suomalainen väreiltään.

Onko vanha kirsikkapuuni väsynyt vai enkö vain muista, että heti alussa jokainen oksa ei ole täynnä kukkia. Viime vuonna puu oli kuin valkoinen morsiuskimppu. Odottelen, toivon lisää kukkia.

Vähän tulee verrattua omaa pientä puutani naapurin jättiläismäisen isoon kirsikkapuuhun. Se kukkii yleensä pari päivää aikaisemmin. Meillä puuta on leikattu ja se on tarkoituksella pidetty aika pienenä. Molemmat puut ovat yhtä vanhoja. Taitavat olla veljeksiä.

Oma kirsikkapuu, ensimmäiset kukat ovat juuri avautuneet.

Naapurin kirsikkapuu.

Kuka syö kirsikat

Minun pienen puuni etu on se, että yllän itse poimimaan kypsät kirsikat sitten, kun niiden aika koittaa. Naapurin korkea puu lahjoittaa marjat oraville ja linnuille. Hyvä sekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti