Roikkuva kokedama

Minäkin tein kokedaman

Kokedama - riippuva puutarha, japanilainen tyyli jatkuu.

Minäkin tein kokedaman. Tai kaksikin.

Paljon kukantaimia: orvokkeja, globelioita, sinikelloja, krasseja jne. Turvetta ja multaa. Narua.
Ja kokenut opettaja. Minä oppilas. 

Innostunut aloittaja.

Suuria suunnitelmia.

Tästä ei tullut pyöreä sammalmätäs?

Harjoitus tekee mestarin. 

Ensimmäisestä kokedamastani tuli aivan liian kookas.
Suunnittelin mallin mukaisen turvepallon, johon halusin kolme eri kasvia. Valitsin sinikiellon (punainen kukinto), globelian ja krassin. Lisäksi laitoin koristeeksi oksan. Kun olin pyöritellyt turvematon kokedamaksi, se olikin jotain ihan muuta kuin aistikas pallo.
Lähinnä se näyttää turpeesta kyhätyltä hirvenpäältä. 


Vajan seinustalla tämä kuutio-kokedama kokeilee ensimmäistä paikkaansa. Ei hyvä. Voi olla, että puran tämän ja muotoilen uudelleen. Voikohan niin tehdä?

Ei näytä hyvältä tässä. Pitää löytää parempi paikka. Taidan muotoilla uudelleen. 

Toisen kokedaman kohdalla sain jo tuntumaa. Tarpeeksi vähän on kaunista ja järkevää.
Tähän kokedamaan tuli valkokukkainen sinikello ja krassi. Istutin tämän oksanhaarukkaan. Tästä tuli nätti.

Toisen kanssa aloin päästä jyvälle.

Toinen kokedama löysi paikkansa ulko-oven edestä katoksen suojasta. Katsotaan nyt vähän aikaa, jääkö se siihen.


Kokedaman tekeminen pysäyttää, se vaatii keskittymään olennaiseen. Kokedaman idea onkin rauhoittuminen. Tärkeintä on tekemien, ei lopputulos. Hyvä. Minä jatkan vielä tätä matkaa. 

Taidanpa purkaa tuon ensimmäisen kuution. Olen opin tiellä.

Puolivarjoisa paikka.