Tomaatit istutettu

Tomaatit suojaisalla aurinkoisella paikalla.

Eilinen vapaapäivä meni puutarhassa. Laitoin tomaatintaimien juurelle suojaksi katetta. Tästä se kasvu alkaa...

Kevät

Aivan ihanaa saada taas touhuta kukkien ja kasvien kanssa. Kesäkukkia laittelin jo viime lauantaina.

Tältä näyttää kun saavun kotiin:

Keltaiset orvokit ruukussa.

Norjan angervo kukkii tänä keväänä runsaasti.

Viime syksynä talomme edestä kaadettiin vanha vaahtera. Niin kaunis kuin se olikin, niin siitä luovutiin ihan turvallisuussyistä. Kaveri oli istutettu aikanaan liian lähelle taloa ja nyt sen vanhat juuret olivat jo vaarassa aiheuttaa ongelmia talon perustuksille.
Lisäksi sen runsas lehvistö esti valon pääsyn kotiimme; puu-ihanuus kun seisoi aivan keittiömme ikkunan edessä.

Kun vaahtera jätti tilansa, niin vuosia vaatimattomasti kukkinut norjanangervo sai itselleen valoa ja yksinoikeuden maan ravinteisiin. Tänä keväänä pensaamme tervehtii meillä runsaalla kukinnolla.

Valkoiset orvokit ruukussa.

Hyvin perinteistä: Punainen pelargonia, valkoisia ja keltaisia orvokkeja isossa ruukussa.

Orvokkeja - keltaisia, valkoisia.

Puutarhaan pääsee myös takakautta.

Tästä eteenpäin meillä on taas käytössä uusi huone: puutarha. Siellä tulee kesäaikaan oleskeltua melkeinpä enemmän kuin sisällä olohuoneessa - ellei sada koko ajan vettä.































Tältä puutarhani näyttää tänään uuden kesäkauden kynnyksellä:

Amppelissa keltainen kellokukkaköynnös.

Kellokärhö-köynnös.

Kukkapenkissä monta lajia: tulppaani, ripsialpi, kelta-alpi, sinitädyke, idänunikko, samettiruusu, petunia.

Keskimmäisessä kukkapenkissä kukkivat kesäkukkina samettiruusut (petuniat eivät näy kuvassa, ovat taustalla). Tulppaaneja ilmestyi tänä keväänä vain kourallinen, niiden kukinta alkaa olla jo ohi. Muut odottavat vuoroaan.

No nyt se kukkii.

Kirsikkapuu on niin täynnä kukkia. Onko tulossa erityisen runsas sato?

Kirsikkapuussa roikkuu petunia-amppeli.

Pikkutalvio, japanin kuunlilja, särkynyt sydän, syysleimu.

Sinikukkainen pikkutalvio viihtyy hyvin reunapenkissä. Kuunliljat ovat jo päässeet lehtiin asti, mutta särkynyt sydän ja tuoksuva syysleimu vasta kasvattavat itseään.

Hyvä kun keski- ja loppukesälle on tulossa omat katseenvangitsijat ja tuoksulla hurmaajat.




Vielä muutama paikka odottaa kesänkukkijaa. Ainakin kaksi amppelia huutavat tyhjyyttään.

Ai niin; suunnitelmissa oli myös yrttitarha....